Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Karanneet kassilohet ovat uhka pohjoisen ainutlaatuisille Atlantinlohikannoilla. Norjalaiset ovat tehostaneet karkulaisten kalastamista, mutta huonolla menestyksellä. Norjalaiset aloittavat Lakse- ja Tenovuonoissa karkulaisten seuraamisen 15. toukokuuta vuonoissa tapahtuvan kalastuksella, jolla pyritään saamaan suomunäytteitä tutkittavaksi RKTL Tenojoen tutkimusasemalla. Suomessa RKTL tehostaa näytteenottoa Teno- ja Näätämöjoissa.
______________________________________________________________________________________________________________________________

RKTL kerää suomunäytteitä paikallisilta kalastajilta, kuten on kerännyt vuodesta 1972 lähtien, tehostetummin vuonna 2002. Paikalliset kalastajat ottavat näytteet omista saaliistaan ja myös matkailijoiden saaliista muutamissa majoituspaikoissa. Näytteenotossa RKTL painottaa sitä, että näytteitä tulee koko kalastuskauden aikana ja eri pyyntimuodoista.

  • Koska näiden molempien jokien lohikannat ylläpidetään kalastuksen säätelykeinoin, näistä joista pitäisi löytyä vain luonnonvaraisia lohia.
  • MUTTA näihin jokiin nousee myös kassikasvatuksesta karanneita lohia kuten nykyisin niin valitettavan moniin Euroopan puoleisiin jokiin. Vain luotettavat tiedot saaliskaloista kertovat totuuden siitä, miten karkulohien vaikutus näkyy Teno- ja Näätämöjoen lohikannoissa.
  • Tenon sopimuksen mukaisesti tutkimuksen rooli on erityisesti tuottaa tietoa lohikalakannoista; sopimuksessa muistaakseni mainitaan että molemmat maat tekevät yhteisiä tutkimuksia luonnonvaraisten lohikalakantojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi sopimuksen tarkoittamalla alueella.

Lähde:

Ohjeita suomunäytteen ottajille:

    Suomunäyte lohesta ja meritaimenesta otetaan kylkiviivan ja rasvaevän välistä (Katso kuva). Ota runsaasti suomuja. Väärästä paikasta otettu näyte joutuu käyttökelvottomana hylätyksi. Useimmista hylätyistä suomuista puuttuvat jokipoikasvuodet johtuen suomujen uusiutumisista. Osoitettu paikka kylkiviivan ja rasvaevän välissä on osoittautunut parhaaksi. Vihreän nuolen osoittama vihreä alue.

    Kalan pituus mitataan kuonon kärjestä suoraksi vedetyn pyrstön pisimpiin ruotoihin.

Sukukypsyyden määrittämisessä käytetty asteikko:

Suomupussin täyttäminen:

    Kalan numero:

esim. 1 - kukin kalastaja numeroi suomunäytteensä juoksevasti koko kalastuskauden ajan

    Kalavesi:

esim. Tenojoki, Alaköngas

    Kunta:

esim. Inari, Utsjoki

    Kalalaji:

lohi. meritaimen, kirjolohi

    Kokonaispituus:

ks. kuva (cm:n mittatarkkuus)

    Kokonaispaino:

kokonaispaino ennen suolistamista, (mahdollisimman tarkka)

    Perattu paino:

vain mikäli kalasta EI OLE kokonaispainoa (mahdollisimman tarkka)

    Sukupuoli:

naaras = mätikala, koiras = maitikala

    Sukukypsyys:

ks. asteikko

    Rasvevä:

Ehjä / leikattu

    Pyydys:

vapa ja viehe, pato, seisova lohiverkko, kulkutusverkko

    Aika:

päivämäärä ja vuosi

    Oma nimi ja osoite:

Jokaiseen suomupussiin erikseen


On tärkeää, että

  • suomuja on runsaasti

  • suomupussin sisältö vastaa pussin päälle kirjoitettuja tietoja(edellisen kalan suomut on pyyhdittävä näytteenottovälineestä

  • suomupussiin kirjoitetaan myös erityishavainnot kalasta (esim. tsuonza, sairas, kassilohi, merkitty)

  • suomupussiin merkintä " T ", jos kala on turistin saama

  • Mikäli haluatte suomutietoja kalastanne, merkitkää pyyntö suomupussiin.

  • Näytteenotto EI SAA OLLA VALIKOIVAA, siis otetaan vain niistä lohista tai meritaimenista, jotka jotenkin näyttävät epämääräisiltä, virkistyskalastajien toivotaan ottavan näytteet kaikista saamistaan lohista.

  • Välttämättä suomunäytteitä ei tarvitse laittaa suomupussiin, vaan niiden säilyttämiseksi riittää mikä tahansa paperista (Lapin Kansa tms.)taivutettu ns. kirje (suomut liimautuvat itsestään taivutetun paperin väliin, ja kuivuvat sinne hyvin)

  • Tällaista suomukirjettä ei saa laittaa pakastimeen tai jääkaappiin vaan sen tulee antaa kuivua vaikka ikkunalaudalla.

Sulje ikkuna

© Asko Jaakola