| Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki | |||
|
Norjan
voimakas
geeniperimältään muokatun lohen
kassikasvatus on johtanut siihen, että maaliskuulla
pääsi karkaamaan myrskyn vaurioittamista Store
Torskfjordenissa sijainneista kasvatuskasseista yli satatuhatta
kasvatuslohta ja kirjolohta. |
|||
|
|
||||
|
Luonnonvarainen vai kasvatettu lohi? |
||||
|
Yksikään lohen rakennepoikkeavuuksista ei ole ehdottoman luotettava erotuskeino, mutta yhdessä ne antavat kalastajalle silmämääräisen näkemyksen kalan alkuperästä. Äskettäin karanneet lohet voidaan erottaa hyvinkin tarkasti, mutta tunnistaminen vaikeutuu, jos karkulainen on ollut kauan vapaana. Vain alle puolet vapautetuista/karanneista lohen vaelluspoikasista voidaan myöhemmin, ulkoisten piirteiden perusteella erottaa siitä syystä, että poikasvaiheessa eväkulumat ovat lieviä ja ”aika on parantanut haavat”. |
||||
|
Villilohi |
||||
|
|
|
Luonnonvarainen, villi lohi. Kala on virtaviivainen, evät hyvin muodostuneet. Pyrstöevän kärjet ovat terävät. |
|
Askettäin karannut kassilohi |
|
|
|
Äskettäin karannut lohi. Kala on muodoltaan pyöreä. Evät ovat kuluneet ja epämuotoiset. Kyljissäkin on runsaasti mustia täpliä. Kuono on lyhentynyt ja kiduskannet typistyneet. |
|
Aikaisemmin karannut kassilohi |
|
|
|
Aikaisemmin karannut lohi. Hopeinen ulkomuoto, mutta selkä-, rinta- ja pyrstöevien eväruodot ovat kuluneet. Kiduskannet typistyneet. |
|
Villilohelta näyttävä karkulainen |
|
|
|
Luonnonlohelta näyttävä karkulainen. Suuresta hyvämuotoisesta pyrstöstä voidaan olettaa, että kala on todennäköisesti vapautettu vaelluspoikasena viljelylaitoksesta. Kuitenkin selkäevän muoto ja rintaevien pieni koko ja epämuotoisuus kertoo poikkeuksellisesta alkuperästä. |
|
|
|||||
|
© Asko Jaakola |
|||||