| Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki | |||
| Inari- ja Tenojoella
käytetyt hyväksi koetellut perhot antavat lohta
vuodesta toiseen ja niitä oppii pakostakin
käyttämään perhoille sopivilla
keleillä. Joka kesä syntyy ns. yhden kesän
perhoja, joita perhomiehet sitovat tulevaa varten talvikautena - kuinka
usein sattuukaan, ettei niillä seuraavana
kesänä tee mitään. Muutamista
näistä tulee kuitenkin kestäviä
"klassikkoja" joita joutuu rasiassaan kuljettamaan. ______________________________________________________________________________________________________________________________ |
|||
|
Keltainen sarvijaakko |
|
|
|
Sitoja: Asko Jaakola |
|
Koukku: |
#8 tripla |
|
Lanka: |
valkoinen ja musta |
|
Perä: |
soikea kulta |
|
Pyrstö: |
majava |
|
Kierre: |
soikea kulta ja vieressä ohut keltainen villalanka tai vast (ei fluoris.) |
|
Runko: |
riikinkukon siikasia kierrettynä lievään sikaarin muotoon |
|
Kurkkuhäkilä: |
keltainen kukko puolitettuna siiven eteen |
|
Siipi: |
majava |
|
Pää: |
musta |
|
Kommentti: |
Tapasin Turusen Sepon, joka on
Joensuun Perhokalastajien miehiä ja asustelee
Kiteellä, Kalastajan Majatalossa Karigasniemellä.
Kysyin Sepoltä, onko hän löytänyt
toimivaa perhoa aurinkoiselle kelille - jokainen viime
kesänä Tenolla kalastanut tietää,
ettei auringosta ollut pulaa. Silloin Seppo kaivoi rasiastaa
tämän perhon, jonka reseptin kirjasin
välittömästi itselleni ylös ja
samana päivänä oli omassa valikoimassa jo
kyseinen perho ja sille muutamia varaperhoja. Seuraavien viikkojen
aikana testasin kierteenä pelkkää keltaista
villaa ja mustaa päätä. Testikohteina olivat
Inarinjoen "Ränni" ja Nilijokisuun alapuoli. Ränni
sinänsä on erinomainen testikohde, koska
siinä näyttää aina olevan lohta,
kalastus on selkeää ja nopearytmistä,
jolloin perhoa voi vaihtaa lähes joka laskulle. |
|
|||||